Pirjon Työllistymistarina

Pirjon Työllistymistarina

Joulukuussa 2020 työnanantaja yrityksessä käynnistetteiin yt:t. Niihin liittyen toiminto, jota olin hoitanut, siirrettiin konsernin emoyritykseen Ruotsiin. Vaikka olin tiennyt, että yrityksessä on pakko tehdä taloudellisia ja tuotannollisia järjestelyjä, oli oman työsuhteen päättyminen järkytys! Olen ollut työelämässä yhtäjaksoisesti vuosikymmnet – lapsetkin tuli tehtyä jo opiskeluaikana. Virallisesti työsuhteeni päättyi  huhtikuun lopussa.

Aloin etsiä uutta roolia heti yt:n jälkeen. Työnhakuani auttoi toisaalta, että työsuhteeni oli jatkunut “vain” viisi vuotta,  olin pitänyt työmarkkinoita silmallä jo pitemmän aikaa, joten kaikki ei sentään ollut uutta. Jonkinlaisia  hakukokemuksia oli kuitenkin taustalla.

Iso apu ja rutiini työnhaussa oli kuitenkin  Uratehtaan  työnhaun sparrausryhmä.  Päivitimme  cv:t ja Linkkariprofiilit, haimme ryhmän avulla positiivisia palautteita entisiltä kollegoilta ja/ tai esimiehiltä. Sain varsinkin eräältä vanhalta kollegalta   lausunnon, jota  käytin  suoraan joissakin hakukirjeissäni.  Luulen, että näistä omaan työhöni liittyvistä myönteisistä palautteista muodostui iso apu ja uskonvahvistus omiin kykyihini.

Kirjoitin keväällä hakukirjeitä, kävin useammassakin haastatelussa, tein arviointeja  eri työnantajien nettitesteihin ja kuuntelin palautteita.  Sairastin flunssaa melkein kolme viikkoa ja jossakin välissä olin väsynyt koko touhuun.

Päivitin linkkariprofillia edelleen. Koska tiesin, että kesäloma on rekryissä hiljaista aikaa, yritin panostaa näihin huhti – kesäkuun hakuihin. Mitään sen valmiimpaa ei kuitenkaan  tullut. Olin jo varautunut  siihen , että syksyllä aloitan eräänlaisissa reissuhommissa.

Kesäkuun lopulla vanha kollega soitti ja kyseli olinko huomannut linkkarista nykyisen työpaikkani ilmoituksen. No, en ollut tai sitten olin nähnyt ja ajatellut, että turha enää hakea Tampereen suunnasta pysyvää paikkaa.  Hakuprosessi  eteni kuitenkin nopeasti ja aloitin jo heinäkuussa uudessa työssä. Tässä tapauksessa vanhasta työstäni ja esimieheni antamasta palautteesta uuden yrityksen HR-osastolle oli apua. Kaverit tunsivat entuudestaan toisensa.

Uuden työn löytäminen on hankalaa ja usko omiin kykyihin on koetuksella, sillä “valinta ei nyt kohdistunut sinuun” -palautteita tulee aivan varmasti. Kannattaa olla kuitenkin sitkeä. Pohtia, analysoida ja sanallistaa osaamistaan, pyytää palautteita entisiltä kollegoilta ja esimiehiltä, tarkistaa vanhoista työtodistuksista, mitä kaikkea oikein on tullutkaan tehdyksi, päivittää IT-osaamista, jos siltä tuntuu, tehdä myös jotain ihan muuta kuin mietiä työnhakua,  vaikka käsitöitä, jos siltä tuntuu. Nyt syksyllä on taas alkamassa monenmoista kivaa kurssia ja opintopiiriä!

Nyt näyttää myös siltä, että työmarkkinoilla on oikeasti paikkoja auki!

Tässä muutamia ajatuksia, menestystä syksyn työrintamalle toivottaen,

Pirjo

Kerro muillekin