banneri harmaa

Blogi

Henkinen kunto on tärkeä tukipilari - Minna Marsh

Huokaisin kerran tutulleni, että joskus tasapainon löytäminen vaatii paljon työtä.

– Miten niin joskus, hän puuskahti. – Sehän vaatii työtä ihan koko ajan.

Hän on oikeassa. Paljon on nykyään tietoa tarjolla fyysisen hyvinvoinnin ja oikean ruokavalion merkityksestä, mutta käytännönläheistä tietoa henkisen kunnon työkaluista on tarjolla vähän. Henkiseen kuntoon ei ole poppakonsteja eikä pikaruokaa, vaan se vaatii päivittäistä tietoisuutta ja oikeita valintoja arjessamme.

Henkisen kunnon osa-alueet

Kävin joulukuussa 2014 puhumassa Uratehtaalla työtä etsiville tai työmaailmasta sivuun päätyneille henkisen kunnon osa-alueista. Sali oli täynnä, ja pian moni näytti jo olevan syvissä mietteissään vain muutaman ottaessa osaa keskusteluun. Näin kouluttajan kannalta on pääasia, että monella näytti raksuttavan, koska minulle on tyypillistä, että laitan koulutuksiini osallistujat tekemään työtä oman elämänsä päällimmäisten kysymysten kanssa, tavalla tai toisella.

Keskustelimme reilun kolmen tunnin koulutuksessa henkisen kunnon tärkeimmistä osa-alueista:
1. STRESSI JA PAINEENSIETOKYKY
2. AJATUKSET
3. TUNTEET
4. AJATUSTEN JA TUNTEIDEN OHJAAMINEN
5. TAVOITTEET
6. KESKITTYMISEN TAITO
7. MIELIKUVAHARJOITTELU
8. EPÄONNISTUMISISTA PALAUTUMINEN
9. MINÄKUVA JA ITSETUNTO
10. VAPAUTUMINEN OMAKSI ITSEKSI

Välillä teimme hengitysharjoituksia ja erilaisia kirjallisia tehtäviä. Mietimme tavoitteellisuutta, ihmisenä kehittymistä ja hyvää virettä työpaikkahaastatteluun. Vaikka koulutuksessa aihe oli suuri, pystyimme eri aihealueiden valossa miettimään arkisia, jokaisen jaksamiseen vaikuttavia asioita.

Hyväksy itsesi

Koulutuksessa nousi esille jälleen kerran monelle ihmiselle tyypillinen haaste. Vaikka kuinka oppisimme stressinhallinnan työkaluja ja uusia, toimivampia ajatusmalleja, mikään ei ole niin tärkeää loppuelämän kannalta kuin se, miten tulemme juttuun itsemme kanssa. Jos ihminen ei hyväksy itseään, pidä itsestään ja jopa opi rakastamaan itseään – jos ei sitä jo tee – tulee elämästä paljon vaikeampaa, oli arkielämän muu problematiikka tai menneisyys mitä tahansa.

Ennen kuin aloin vuosia sitten kouluttaa Uratehtaalla luulin, että varsinkin insinöörit eivät olisi kovin vastaanottavaisia henkisille ajatuksilleni. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että joskus asiani on heille varsin uusi, mutta he janoavat uusia käytännönläheisiä työkaluja ja näkökulmia elämäänsä, jotta voisivat löytää sen, mitä kaikki kaipaamme: enemmän tasapainoa ja henkistä hyvinvointia. Sillä on merkityksensä, kun kuulee, että muut painivat ihan samojen tuskien kanssa kuin itse eikä kulisseja tarvitse turhaan kannatella.

Minna Marsh, mentaalivalmentaja

http://www.minnamarsh.com/

P.S. Jos haluat oppia lisää henkisestä kunnosta, jääkiekkopainotteinen esikoisteokseni "Miksi maali ei synny? Henkistä kuntoa kaikille" on sovellettavissa mihin vain, alasta ja haasteesta riippumatta. Kirjan voi tilata edullisesti täältä:
http://www.adlibris.com/fi/new/kirja/miksi-maali-ei-synny-9789512098477

Minna Marsh

Kommentoi (0) Osumia: 1036

Vertaisryhmästä voimaa ja vauhtia työnhakuun - Taija Björklund

Winston Churchill on sanonut menestyksen olevan sitä, että kulkee epäonnistumisesta toiseen lannistumatta. Minusta tämä pätee erityisen hyvin työnhakuun tämän hetkisessä työmarkkinatilanteessa. Jotta työnhakija pääsee menestykseen ja löytää paikkansa (työ)maailmassa, pitää kestää ei-vastauksia ja silti säilyttää hyvä tsemppi yrittääkseen uudelleen ja innostuakseen taas uuden paikan hakemisesta tai uuden yrityksen kontaktoinnista. Optimisten asenteen säilyttämisen lisäksi kannattaa myös jatkuvasti parantaa omaa toimintaansa ja jalostaa sekä tavoitteitaan että ajatteluaan.

Osallistumalla Uratehtaan vertaisryhmään syksyllä 2014 sain lyömättömiä oivalluksia omaan työnhakuuni. Kun kävimme esimerkiksi ryhmässä läpi tärkeimpiä saavutuksiamme, huomasimme konkreettisesti, kuinka paljon paremmin saavutusten tarinamainen kertominen auttoi muita ymmärtämään, mitä ryhmäläinen oli aikaisemmin tehnyt työssään, kuin esimerkiksi pelkän CV:n lukeminen tai hissipuheen kuunteleminen.

Sparrausta ja vastavuoroista auttamista

Ryhmän tärkein anti oli vertaistuki, sparraus ja muiden aktiivinen auttaminen. Keskinäinen ja vastavuoroinen apu voimaannuttaa muistuttamalla siitä, että pystyy edelleen olemaan hyödyksi muille. Muiden auttaminen esimerkiksi CV:eitä kommentoimalla auttoi myös hiomaan omaa CV:tä ja ajattelua. Oli hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka suuria muutoksia ryhmäläisten hakupapereihin ja esiintymisiin tuli ryhmäosallistumisen myötä. Sitä paitsi harvassa muussa tilanteessa työnhakija pääsee edes näkemään aitoja, muiden työnhakijoiden laatimia hakupapereita!

Vertaisryhmässä kukin pääsi käyttämään omia vahvuuksiaan: jonkun vahvuus oli oikoluku, toisen taas markkinointinäkökulma tai viestin terävöittäminen. Jaoimme hyvin avoimesti hakemuksiamme, ideoitamme verkostoitumiseen, vinkkejä LinkedInin tai WordPressin käyttöön. Teimme yhteistyötä myös ryhmän virallisten kokoontumisten ulkopuolella, muokkasimme hakemuksia ja ansioluetteloita, sparrasimme hakuprosessia sekä vinkkasimme huomaamistamme mielenkiintoisista työpaikoista tai tuntemistamme yrityksistä toisillemme. Ryhmässä ei syntynyt kilpailutilannetta, sillä ryhmäläisten taustat olivat niin erilaiset, ettemme kilpailleet samoista paikoista.

Aktiivisuutta ja uusia ideoita

Ryhmän myötä tullut aktiivinen tekeminen vei mukanaan ja sai välillä työnhakijan jopa flow-tilaan. On aivan eri asia olla uuvuksissa työttömyyden aiheuttamasta epävarmuudesta, kuin olla innostunut siitä, että on keksinyt vaikkapa mainion idean CV:n tai käyntikortin ulkoasuksi. Yksi ryhmäläisistämme totesikin, että koko ryhmä piristyi silminnähtävästi tapaamisten edetessä.

Tiimi apuun

Työnhaun pitää nykyään olla ammattimaista, kokopäiväistä toimintaa. Työtä nykymaailmassa tehdään useimmiten projektitiimeissä, joten eikö työnhakuakin kannattaisi tehdä tiimityönä? ”Team work makes the dream work!”

 

Ilmoittautuminen Uratehtaan vertaisryhmiin tapahtuu verkkosivujen kautta samalta sivulta kuin tapahtumiinkin ilmoittautuminen (http://uratehdas.fi/tapahtumat/ilmoittaudutapahtumiin). Uusi ryhmä starttaa aina, kun ryhmään on saatu 8-10 jäsentä ja vetäjä. Kipin kapin siis ilmoittautumaan!

 

Taija Björklund, fi.linkedin.com/in/taijabjorklund

Taija Björklund

Kommentoi (0) Osumia: 1554

Hyvä päivä - Sami Viitanen

Tarina siitä miksi meidän pitää muuttaa tekemistämme, jotta jaksaisimme tehdä muutoksia tekemisiimme.

Hyvä päivä on tärkeä. Se voittaa onnellisuudellaan ja tehokkuudellaan helposti keskinkertaisen päivän, ja valovuosilla huonon! Aluksi haluan miettiä muutaman lauseen verran minkälainen hyvä päivä voisi olla. 

Alku on tärkeä! 

Hyvä päivä alkaa hyvin, tunnet olosi virkeäksi herätessäsi. Syöt hyvän aamiaisen ja sinulle jää hyvin ravittu sekä tyytyväinen olo. Juuri sinun hyvän päiväsi alkuun voi kuulua myös esimerkiksi rauhallinen hetki päivän lehden parissa. Tai keskustelutuokio puolison, tai lapsien kanssa. Hyvä päivä jatkuu pienillä onnistumisen tunteilla. Kannustavilla sanoilla, tunteella siitä että asiat sujuvat. Hyvä päivä ei tarkoita päivää ilman vastoinkäymisiä, haasteita ja epäonnistumisia. Niihin törmää aina. Mutta kun on hyvä päivä haasteetkin maistuvat ja epäonnistumisien käsittely onnistuu masentumatta. Yleensä hyvä päivä tarvitsee alleen myös hieman suunnittelua: mitä oikeastaan haluan juuri tältä hyvältä päivältä?

Hyvä päivä on ladattu positiivisillä tuntemuksilla.

Hyvän päivän alussa olet energinen. Hyvän päivän aikana olet tehokas ja koet onnistumisen tunteita. Hyvän päivän iltana olet onnellinen ja tyytyväinen päivän saavutuksista - halukas valmistautumaan uuteen hyvään päivään. Hyvä päivä pohjautuu omaan tunteeseemme: jos saamme mielentilamme pysymään päivän ajan hyvänä ja positiivisena, saavutamme enemmän asioita jotka ovat meille hyväksi.

Hyvän päivän onnistut muuten kohtuullisen helposti kääntämään huonoksi päiväksi esimerkiksi heikoilla yöunilla, aamu-riidalla kotona  ja alkamalla vaikkapa listaamaan itsellesi mitkä kaikki asiat elämässäsi ovatkaan huonosti. Huono päivä on ladattu negatiivisilla tunteilla ja ajatuksilla.

Miten tehdään hyvä päivä?

Jokainen päivämme koostuu asioista joita teemme. Tavoistamme, joilla vaikkapa reagoimme vaikeisiin tilanteisiin. Opituista tavoista, joiden avulla ja kautta päivämme etenee. Lopputulos, se miltä sinusta tuntuu illalla, muodostuu tekemiemme asioiden seurauksena. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan:

Jotta saat aikaan erilaisen lopputuloksen, sinun on pakko muuttaa tapaasi toimia

Maailma ja Internetti ovat pullollaan toinen toistaan parempia ohjeita miten elämä saadaan paremmaksi, tehokkaammaksi ja onnellisemmaksi. Ja totta tosiaan: useimmat ohjeista ovat toimivia ja totta!

Silti meillä on ongelma: kaikki ohjeet eivät toimi kaikille ihmisille. Ja se, että ne eivät toimi kaikissa tilanteissa. Ja se, että kukaan ei kertonut miten työlästä ja aikaavievää ohjeen toteuttaminen tavallisen (ja epätavallisenkin) ihmisen arjessa voi olla.

Aionkin nyt tehdä muutaman rohkean pelkistyksen.

Mitä tarvitsen, osa 1 | MOTIVAATIO

Asioiden tekemiseen eri tavalla tarvitaan motivaatio: tarvitsemme syyn ponnistelua vaativien asioiden tekemiseen. On epätodennäköistä, että jaksaisimme, viitsisimme tai vaivautuisimme tekemään jotain mihin meillä ei ole mitään syytä. 

Tee siis itsellesi selväksi MIKSI juuri tämän asian pitää muuttua elämässäni? Missä kohdassa vyyhtiä (nykyisten tapojen määrittämä elämä) on se pää, josta kannattaa lähteä liikkeelle? Ja miten löytää juuri itselle oikeat asiat, joista aloittaa, motivaatio jaksaa jatkaa riittävän pitkään jotta uusista - elämää parantavista - tavoista tulee totta?

Mietipä hetki: onko elämässäni asioita, jotka toisin tekemällä olisin

a) Onnellisempi 

b) Saisin enemmän itselleni tärkeitä asioita aikaan.

Mitä voimakkaammin tunnet kaipuuta edellä mainittujen asioiden suuntaan, sitä paremmilla eväillä olet varustettu muutosta suunnitellessasi.

Mitä tarvitsen, osa 2 | TAPA

Tapa on vahva. Se on pureutunut syvälle toimintaamme ja sen poistaminen sekä synnyttäminen on vaikeaa. Toisaalta, se palvelee meitä tehokkaasti: kun tekeminen on muuttunut tavaksi se vie vain vähän energiaamme, tapahtuu kuin itsestään ja jättää enemmän voimia muiden asioiden hoitamiselle.

Tavan synnyttämisessä:

  • Tarvitaan aikaa ja pitkäjänteisyyttä
  • Motivaatio on merkittävässä asemassa
  • Pääsee helpommalla, jos onnistuu ‘kytkemään’ uuden tavan jo olemassaolevaan tapaan
  • Pitää huolehtia, että tavan toteuttaminen on mahdollisimman helppoapoista siis kaikki mahdolliset esteet ja hidasteet, tilalle tekemistä helpottavia asioita

Mitä tarvitsen, osa 3 | VARAUDU

Olipa kyse sitten mistä tahansa muutoksesta, väijyy matkalla onnistuneeseen lopputulokseen aina erilaisia ansoja ja vastuksia, jotka pyrkivät vesittämään hienosti toimivaksi suunnittelevamme muutokset. Siksi muutokset pitää toteuttaa suunnitelmallisesti, ja pitkäjännitteisesti. 

Vastoinkäymisiä ei voi välttää. Varaudu siis niihin.

Sovi itsesi kanssa miten toimit haasteiden tullessa tielle. Ja eritoten, miten jatkat matkaa uudelleen.

Mikä tässä nyt sitten on niin vaikeaa…?

Lopuksi muutama sana siitä päämme sisällä olevasta möykystä, siis aivoista: yksi niiden päätehtävistä on pitää meidät hengissä. Niiden mielestä kaikki energiaa kuluttava ja etäisestikin uhkaava on pahasta. Niinpä meillä on myös sisäinen vastustaja. Tässä itsensä tunteminen nouseekin suureen arvoon.

Eli, vaikka uuden toimintamme tavoite olisi hyvä, aivojen mielestä vanha tuttu mallijoka kuluttaa tavalle tyypillisesti vain vähän energiaa ja on aivojen turvalliseksi toteamaon oikein hyvä ja siitä ei kannata hevillä päästää irti.

Miten voisin päästä alkuun?

On tärkeä ymmärtää:

  1. Miksi haluan toteuttaa muutoksen, jotta jaksan tehdä muutokseen vaadittavan työn (MOTIVAATIO).
  2. Miksi toimin niin kuin toimin, jotta voin muuttaa toimintaani (tällä siis tarkoitan sitä, että on eduksi ymmärtää esimerkiksi aivojeni toimintaa sillä tasolla, että kykenee paremmin taistelemaan omaa muutosvastarintaansa vastaan)

“know yourself and you will win all battles”

Sun Tzu

Toteutusvaiheina voisivat olla esimerkiksi:

1 TUNNISTA muutoksen tarve tai kohde. Tee muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta itsellesi täysin kirkas määritelmä
2 SUUNNITTELE muutoksen toteutus— mitä konkreettisia asioita pitää tehdä ja milloin, missä tilanteessa
3 TEE PÄÄTÖS toteutuksen aloittamisesta. On eduksi, jos saat muita ihmisiä tukemaan ja elämään mukanasi päätöstäsi
4 VARAUDU: on varmaa, että kohtaat haasteita joten pyri arvioimaan ne ennakolta ja tee suunnitelma miten selviät niistä. Tee itsellesi myös selväksi, että joudut aloittamaan useita kertoja uudelleen. Ole valmis pitkäjännitteisesti seuraamaan suunnitelmaasi.

Tylsästi voisi kai sanoa: jos muutoksen tekeminen parempaan suuntaan olisi helppoa, maailma olisi täynnä onnellisia ja täydellistä elämää eläviä ihmisiä.

Onneksi, kaikilla meillä on mahdollisuus toteuttaa muutosta. Pienin askelin.

 

Sami Viitanen, http://fi.linkedin.com/in/samiviitanen

 Sami SSami ViitanenSami Viitanen

Kommentoi (0) Osumia: 1794

Urasuunnittelu edellyttää ripauksen tulevaisuudentutkimusta - Virva Suikkanen

Onnellisuustutkijoiden mukaan meidän pitäisi elää enemmän tässä hetkessä. Työnhaussa ja urasuunnittelussa tämä voi kuitenkin olla harhaanjohtava neuvo, ja ISO RISKI.

Maailma muuttuu, eikä muutosvauhti suinkaan ole hidastumassa. Löytääksesi nykyiseen tilanteeseesi uusia ratkaisuja, sinun kannattaa käyttää hetki aikaa tulevaisuudelle. Urasuunnittelu edellyttää nyt ripauksen tulevaisuudentutkimusta.

Merkkejä muutoksesta on ilmassa jo monenlaisia.

- Jos kehitys etenee nykyistä vauhtia, niin kohta ajatuksia voidaan siirtää koodina suoraan ihmisaivoista toiseen, bakteerin syövät lian, 3D –printattu työtuolisi varoittaa sinua selkävaivoista ja uutistoimittajat korvataan tekoalyllä (urheilutulosten toimitusta on korvattu jo).

- Jos taas ennusteet tulevaisuuden työelämästä toteutuvat olemme kohta kaikki yrittäjiä, teemme 10 erilaista uraa elinikämme aikana, työaika ja -suhde käsitteenä murenee, työpareina meillä on myös älykkäitä robotteja ja apuna joukko virtuaalisihteereitä.

Ura- ja työnhakua suunniteltaessa tulevaisuusnäkökulmaa kannattaa harjaannuttaa esimerkiksi seuraavasti:  

Mitä uusia ammatteja on syntymässä omalle osaamisalueellesi? Oletko asiakaspalvelun tai terveydenhuollon asiantuntija, jonka osaamiselle voisi olla käyttöä asiakaspalvelun tai terveydenhuollon ohjelmistoja kehittävissä yrityksissä? Jos taas sosiaalinen media on kuin vaivihkaa ja varkain tultu otettua haltuun, voisit varmasti hakea uuttakin uudempaan ’Yhteisömanagerin’ –rooliin.  

Minkälaisia ihan uusia malleja on tarjolla työsuhteen, vuokratyön tai yrittäjyyden rinnalle? Ehkä alaltasi löytyy tiedonvälitysfirmoja (Knowledge Brokers esimerkki), joiden avulla voisit sparrata yrityksiä ympäri maailmaa. Erilaiset joukkoistamisen palvelut (Crowdsourcing esimerkki) ovat jo esimerkiksi graafisen suunnittelun parissa käytettyjä ansaintaväyliä.  

Mitkä muutokset työelämässä tarjoavat uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen? Freelancerin titteli ei enää viittaakaan vain toimittajien ammattikuntaan. Sen sijaan heitä löytyy jo kaikista ammattikunnista. Varovainen veikkaus on, että 20 prosenttia organisaatioiden työvoimasta tulee lähitulevaisuudessa koostumaan freelancereista tai ’toimistonomadeista’.

Minkälaisia uudenlaisia työhakukanavia löytyy? Isojen rekryfirmojen rinnalle kirii pikavauhtia uudempia ja ketterämpiä palveluja. Alkusyksystä meille rantautui mm. uusi GoWorkaBit ja kotimaista uutuutta taas edustaa pikaduuni.fi –palvelu.

Rohkeasti siis tutustumaan tulevaisuuteen. Uusi työ voi olla jotain aivan muuta kun mitä organisaatioiden työpaikkailmoituksissa tänään kuvataan. Ole mukana muutoksessa ja tarjoa itseäsi työnantajille tulevaisuuden tekijänä.

Tulevaisuusjumppaa saat aivoillesi vaikka näistä videoista:

Suomalaisen työn murros https://www.youtube.com/watch?v=Pze5l_ldKSQ
Oivallus: Työ tulevaisuuden Suomessa? https://www.youtube.com/watch?v=LrSkpObJpEY

 

Virva Suikkanen on rekrytointipäällikkö, rekrytoinnin kehittäjä ja uravalmentaja.

https://www.linkedin.com/in/virvasuikkanen

Virva Suikkanen

 

Kommentoi (0) Osumia: 882

Elämä ei aina mene niin kuin Strömsössä - Jaana Piikkilä

Työelämän karu todellisuus tuli omalla kohdallani vastaan huhtikuussa 2013 kun 24 vuoden työsuhteen jälkeen sain käteeni irtisanomislapun tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Vaikka muutaman kuukauden kestäneen muutosmyllerryksen johdosta olin jo osannut odottaa tuota tapahtuvaksi, oli tilanne ja sen jälkimainingit kuitenkin yllättävän kovia hetkiä. Ensimmäinen ajatus ja toive, huolimatta lähestyvästä puolen vuosisadan rajapyykistä, oli luonnollisesti pikainen työllistyminen johonkin toiseen paikkaan, missä saisin hyödyntää osaamistani ja voisin taas kokea työni merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. No, kaikki ei aina mene niin kuin kuvitellaan tai toivotaan. Vasta nyt, runsaan puolentoista vuoden jälkeen olen tilanteessa, jossa uusi työsuhde virallistetaan vuodenvaihteesta alkaen.

Kun olen miettinyt viime viikkoina kulunutta aikaa, löydän siitä muutamia vahvasti kannattelevia tekijöitä, joita haluan jakaa muiden samoja polkuja kulkevien kohtalotovereiden kanssa. Voit ottaa nämä rohkaisuna, ehkä myös vinkkinä siitä, mitä voi kokeilla tai tehdä oman uuden tulevaisuuden etsinnässä.

Nopeasti työnhaku vireille

Omalla kohdallani irtisanominen toteutettiin ilman työvelvollisuutta, eli minulla oli puoli vuotta ”työsuhdepuskuria”, jona aikana olisin voinut viettää vaikka hyvin ansaittua huoletonta sapattia täydellä palkalla. Viimeisinä viikkoina ennen oven lopullista sulkemista perässäni sain kuitenkin ammattiliitoltani SEFE:ltä vinkin tutustua Tampereella toimivaan PiOtty projektiin, joka oli paikka akateemisille työttömille tarjoten koulutuksia ja erilaista toimintaa. Sapatin viettämisen sijasta koin itselleni tärkeäksi lähteä työnhaussa liikkeelle niin nopeasti kuin mahdollista, jotta pääsisin sen jo muutenkin korkean kynnyksen yli eli aktivoitumaan uudessa asiassa ja tekemisessä. Minulla kun ei ollut mitään todellista käsitystä sen osalta, miten tänä päivänä töitä haetaan. Niinpä lähdin mukaan Piottyn, eli Uratehtaan toimintaan heti kotiin jäätyäni.

Referenssit arvokkaita

Toinen saamani arvokas vinkki tuli eräältä samassa tilanteessa olevalta kollegalta, joka kehotti minua pyytämään kirjallista palautetta työyhteisöni niiltä henkilöiltä, joiden kanssa olin toiminut roolissani henkilöstönkehittämispäällikkönä. Lähestyinkin sekä HR kollegoita että sisäisinä asiakkainani olleita esimiehiä, joilta sain hyvää sanallista palautetta, mustaa valkoisena siitä, miten he kokivat minun tekemiseni ja toimimiseni. Tämä antoi tärkeää tietoa tuleviin hakemuksiin ja siihen itseni tuotteistamiseen, minkä sittemmin opin olevan tärkeä asia.

Uratehtaalta eväitä työnhakuun

Olen kokenut Uratehtaan toiminnan tärkeänä paristakin syystä. Ensinnäkin koulutukset, joita olen käynyt läpi lähes koko tarjonnan skaalalla, ovat tukeneet minua työnhaun käytännön näkövinkkelistä auttamalla hiomaan omaa CV:tä ja hakemusta pohjautuen omiin unelmiin ja toiveisiin eikä siihen pakoreaktioon, että ”kunhan äkkiä saan edes jonkin paikan”. Myös oman itsen ja unelmien tarkasteluun painottuneet koulutukset ovat olleet mielenkiintoisia ja puhuttelevia. Toinen tärkeä asia on ollut vertaistuki, joka on kirkastanut ymmärrystä siitä, etten ole tilanteessani yksin, enkä ole siinä omasta syystäni. Vertaistuki pienryhmän muodossa ja monissa keskusteluissa muiden ryhmässä toimijoiden kanssa on antanut myös paljon hyviä käytännön vinkkejä eri tilanteisiin. Ilokseni voin kertoa, että vinkin tästä nykyisestä harjoittelupaikastani ja siis tulevasta työpaikastani sain Uratehtaan pienryhmässä toiselta kohtalontoverilta, eli hyvä esimerkki siitä kuuluisasta piilotyöllistymisestä verkostojen avulla.

Aktiivisuutta ja itsensä kehittämistä

Uratehtaan toiminnan ohella minun kohdallani tärkeitä ovat olleet aktivoituminen ja verkostoituminen myös muuten oman itseni kehittämisen tiimoilta. Olen hakeutunut erilaisiin itseäni kiinnostaviin, ja myös omaa ammatillisuuttani kehittäviin tilanteisiin ja koulutuksiin, esimerkkinä vaikka Ahjolan työttömille tarjoama Improvisaatioteatterikurssi tai työväenopiston psykodraamaviikonloput ja avoimen yliopiston kurssitarjonta. Näiden kautta olen saanut venytellä omia mukavuusrajojani ja käsitellä työttömyyden kokemusta, ja toisaalta olen saanut työkaluja ja menetelmiä, mitä voin käyttää nyt alkavassa uudessa työtehtävässäni. Sen lisäksi nämä harrastukset ovat olleet erinomainen syy lähteä liikkeelle kodin neljän seinän sisästä, ne ovat synnyttäneet uusia hyviä kohtaamisia ja verkostoja, eivätkä ne ole olleet kustannuksiltaan mahdottomia työttömyyskorvauksellakaan hoidettavaksi. Itsensä perssiille potkimista tämä aktivoituminen on vaatinut etenkin alkuvaiheessa, mutta voimaantumisen kokemukset ovat tehneet heräämisestä ja ryhdistäytymisestä kerta kerralta helpompaa.

Rekrytointiohjelmalla eteenpäin

Tämän hetken tilanteeseen, eli työvoimapoliittiseen harjoitteluun, olen päässyt ECAM:in käytäntöjen kautta. Olen saanut neljän kuukauden mahdollisuuden testata turvallisesti puolin ja toisin omaa ja tulevan työn ja työantajan yhteensopivuutta korotetun päivärahan turvin. Työttömyysjakson alussa karsastin ajatusta oman osaamiseni antamisesta ”ilmaiseksi” toisen liiketoiminnan hyväksi, mutta kun noin sata hakemusta ja toistakymmentä haastattelua ei tuonut saldoksi kuin muutaman hyvän kakkossijan, on ajatustapani muuttunut myös tässä suhteessa. Ja vaikka uusi työ ei palkan suhteen vastaakaan sitä, mitä pidin itsestään selvänä minimiodotuksena työttömäksi jäädessäni, koen että nyt jo harjoitteluvaiheessa saan joka päivä oppia niin paljon uutta ja kasvattaa niitä tärkeitä verkostoja, etten todellakaan koe olevani vailla vastiketta jäävä osapuoli tässä järjestelyssä.

Kivun kautta kasvuun

Työttömän tie työllistymiseen ei siis aina ole nopea, helppo ja kivuton. Omista oletuksista ja odotuksista täytyy monta kertaa luopua ja TE toimiston byrokratia tuottaa jatkuvia harmaita hiuksia ja hammastenkiristystä, mutta yhteisen kokemuksen jakaminen muiden kanssa tekee elämästä helpompaa. Ja omat unelmat kantavat, se on ollut mielenkiintoinen ja positiivinen havainto. Haluankin rohkaista jokaista miettimään omaa unelmaansa ja antamaan alitajunnan ja tietoisuuden tehdä työtään sen eteen. Myös niiden omien mukavuusrajojen koettelu ainakin aika-ajoin maksaa vaivan. Valoisaa joulunodotusta kaikille.

Jaana Piikkilä, HR-asiantuntija, organisaatiokonsultti Humap Oy, http://fi.linkedin.com/in/jaanapiikkila

Jaana Piikkilä

 

Kommentoi (0) Osumia: 1415
Työllistymistarina
Artikkeleita:
2
Projektilainen kertoo
Artikkeleita:
20
Viikkokirje
Artikkeleita:
5
Talentti esittelyssä
Artikkeleita:
4
Vieraileva kirjoittaja
Artikkeleita:
17
Walk for Jobs
Artikkeleita:
5

Tervetuloa blogiimme

Uratehdas -blogi käsittelee ajankohtaisia korkeakoulutettujen teknisen ja kaupallisen alan ammattilaisten työnhakuun liittyviä aiheita.

Blogia kirjoittavat uratehdaslaiset, kouluttajat, yhteistyökumppanimme sekä Uratehtaan henkilöstö.

 

Haluatko kirjoittaa Uratehtaan -blogiin? Lähetä ideasi ja tekstisi osoitteeseen maija.heino@uratehdas.fi

TE logo vaakaIL logo vaaka rgb