banneri harmaa

Vieraileva kirjoittaja

Persoona ja osaaminen esiin! – Henkilöbrändiä rakentamassa

Sosiaalisen median monitaituri, start-up -yrittäjä Tom Laine kävi perehdyttämässä tamperelaisia talentteja henkilöbrändäyksen saloihin 20.11.2015 TreStartin ja Uratehtaan yhteiskoulutuksessa. Tärkeimpänä teemana nousi esiin oma asiantuntijuus ja sen tuotteistaminen: miten viestiä osaamisestaan ja erottua kilpailijoista?

TomLaine1

Tom Laine on onnistunut keräämään ympärilleen laajan, kansainvälisen verkoston ja rakentamaan itsestään tunnetun asiantuntijabrändin. Hän luennoi yrityksille ja yhteisöille eri puolilla maailmaa sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä. Henkilöbrändäyksessä tarkoituksena on rakentaa tietoisesti julkista mielikuvaa omasta asiantuntijuudesta. Laine käyttää esimerkkinä Jarkko Sjömania, jonka sähköinen ansioluettelo Resume of a Superman levisi sosiaalisessa mediassa, saavutti yli 200 000 näyttökertaa ja poiki useita työtarjouksia. Nykyään Sjöman johtaa mainostoimisto Dinglen koulutusosastoa brändivalmentajana. Ei huonosti yhdellä diasarjalla!

   ”Ei ole yksiselitteistä kaavaa muuttaa some-näkyvyyttä rahaksi. Jos olisi, olisin rikas. Vaan en ole.” tuumii Tom Laine, Suomen verkottunein LinkedIn-käyttäjä.

Tuotteena asiantuntijuus

Brändin käsite ymmärretään monesti väärin ja siitä puhutaan ympäripyöreästi esimerkiksi yrityksen persoonana. Mainosalan konkari Petri Uusitalo käsittää brändin kuitenkin jotain logoa tai mainoslauseita isommaksi kokonaisuudeksi: ”Brändi on asiakkaan käsitys arvosta, jota yritys hänelle tuo.” Sama toimii henkilöbrändäyksessä: osaamisen ja asiantuntijuuden esiintuomisen kautta potentiaaliset työnantajat muodostavat käsityksen siitä arvosta, jonka hakija heille tarjoaa.

Kun rakennetaan onnistunutta henkilöbrändiä, on ydintuotteen eli osaamisen ja asiantuntijuuden oltava kunnossa. Se edellyttää myös valintojen tekemistä: kukaan ei voi olla paras kaikessa, joten kannattaa kehittää omaa osaamistaan haluamansa työn kannalta relevanteilla osa-alueilla. Samalla pitää valita, mitä kaikkea itsestään kertoo ja jättää kertomatta. Työantajia kiinnostaa, mitä ihmisen osaavat tehdä. Asiantuntijuudesta pitää siis kertoa konkreettisten taitojen ja esimerkkien avulla, ei ainoastaan luettelemalla työ- ja opiskeluhistoriaa.

Reppuselässä

Luodakseen itsestään mielenkiintoisen ja näkyvän brändin, on käyttäjän tuotava verkostonsa nähtäväksi alati uutta materiaalia. Esimerkiksi blogin kirjoittaminen on mainio tapa luoda portfoliota omasta asiantuntijuudestaan. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä aina uudestaan, vaan sosiaalisessa mediassa voi hävyttömästi rakentaa omaa brändiään muiden tuottamalla sisällöllä. Laineen mielestä siitä voi olla jopa ylpeä. Jotkut sosiaalisen median palvelut kannustavat meitä tuomaan esiin omaa persoonaamme ehdottamalla mielenkiintoista sisältöä, jota käyttäjät voivat lisätä seinälleen. Malliesimerkki tästä on kuvayhteisö Pinterest, jossa käyttäjät ovat omasta ja muiden tuottamasta sisällöstä muodostuvan kokoelmansa kuraattoreita ja luovat siitä omannäköisiään kokonaisuuksia, tauluja. Kyse ei kuitenkaan ole plagioinnista, sillä kuvan alkuperäinen sijainti linkittyy automaattisesti mukaan.

Aikaamme vaivaavan informaatioähkyn takia kuvista ja videoista koottu kokonaisuus puoltaa paikkaansa, sillä lukijalta jää helposti pitkä teksti kesken. Koukuttava, hyvin hoidettu ja alati uusiutuva sivu voikin nostaa yksittäisen käyttäjän kovempaan maineeseen, kuin suosituimman somettelevan yrityksen. Pinterest ei suinkaan ole ainoa alusta, jossa kannattaa hypätä toisten reppuselkään omaa brändiä rakentaessaan. 140 merkin napakoille viesteille perustuvassa Twitterissä suuri osa sisällöstä on uudelleentwiittauksia, vastauksia ja linkkejä palvelun ulkopuolelle, ei uuden ja alkuperäisen aineiston tuottamista. Sama toimii myös Facebookissa, missä toisten käyttäjien tuoman sisällön jakaminen ja kommentointi on tärkeä tapa rakentaa ja ylläpitää omaa verkostoaan. Näkyvyyden hakeminen sosiaalisessa mediassa ei ole nollasummapeliä, vaan nostamalla muita nostaa itseään.

Valinnan vaikeus

Mikä sitten on paras sosiaalisen median kanava? Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan somealustan valinnassa kannattaa käyttää luovuutta ja ottaa huomioon se, mikä itsestä tuntuu luontevalta. Someguru Tom Laineen näkökulmasta Facebook, LinkedIn ja Twitter ovat jo ”perinteisiä” työnhaun kanavia. Vaikka LinkedIniä on aiemmin ajateltu ammattilaisten CV-pankkina ja Facebookia henkilökohtaisen viestinnän välineenä, on ainakin Laineen kohdalla raja hämärtynyt. ”Kaverit ovat tulleet LinkedIniin ja toisaalta asiakkaista on tullut kavereita. Siksi Facebookissa ja LinkedInissä sisällöt ovat lähestyneet toisiaan.” Tärkeä on siis ottaa huomioon kohdeyleisö jo viestintäväylää valitessa. Vaikka yksinäisessä metsässä karjuisi keuhkonsa rikki, sitä tuskin kukaan kuulee.

2015LauriRonkainen

 

Lauri Ronkainen, https://fi.linkedin.com/in/laurironkainen

Vieraileva kirjoittaja Lauri Ronkainen rakentaa omaa asiantuntijabrändiään bloggaamalla suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen vaikuttajista. Laurin tekstejä pääset lukemaan osoitteessa viisastenjuomat.blogspot.fi

Kommentoi (1) Osumia: 2354

Digiboostilla uusiin haasteisiin

Tekes on lanseerannut uuden Ota digiboosti – rahoituskampanjan. Tavoitteena on työllistää digitalisaation ammattilaisia ja edistää pk-yritysten kasvua ja kehittymistä.

Ota Digiboosti – rahoituskampanjan tarkoituksena on herättää yrityksiä miettimään mahdollisuuksiaan kehittää toimintaansa ja laajentamaan markkinoittaan digitaalisesti. Kyseessä voi olla uuden toiminnan kehittäminen, vanhojen toimintatapojen uusiminen tai täysin uusille markkinoille toiminnan suuntaaminen.

Merkittävä avustus

Ota Digiboosti-hankkeeseen hyväksyttävät yritykset saavat merkittävän rahoituksen uuden osaajan palkkaamisesta. Tekes maksaa puolet ensimmäisen vuoden palkasta ja henkilösivukustannuksista yhdeltä tai useammalta henkilöltä. Lisäksi rahoitusta on mahdollista saada myös muilta kustannuksilta, ja tuolloin rahoitus on enintään 20 prosenttia kuluista. Kaiken kaikkiaan Tekesin tarjoama avustus on maksimissaan 100 000 euroa. Rahoituksen voi, ja se jopa kannattaa, yhdistää myös muihin Tekesin tarjoamiin tukiin.

Ota digiboosti – hankkeen kautta saatava avustus on ns. de minimis rahoitusta. De minimis -asetuksen mukaan yhdelle yritykselle on mahdollista myöntää tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa huomioidaan kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Näin ollen Ota Digiboosti – kampanjaan mukaan hakevan yrityksen kannattaakin tarkistaa, onko se saanut jo aikaisemmin de minimis – tukeen laskettavaa rahoitusta.

Suunta kansainvälisille markkinoille

Hanke on suunnattu yrityksille bisnesmaailman laidasta laitaan, mutta sen keskeisin kohderyhmä on niin sanottujen perinteisten alojen yritykset, jotka erityisesti voivat hyöytä digitalisaatiosta. Mitään toimialarajoituksia ei ole, vaan rahoitusta voivat hakea aivan kaikenlaiset yritykset.

Erityinen piirre Ota Digiboosti-hankkeeseen hyväksyttävillä yrityksillä on kuitenkin se, että uuden henkilön palkkaaminen edesauttaisi yrityksen pääsemistä kansainvälisille markkinoille. Varmimmin rahoitusta saa sellainen toimija, joka palkkaa työntekijäkseen henkilön, jonka osaaminen tuo jotain merkittävää ja uutta osaamista yritykseen, mahdollistaen näin selkeän askeleen eteenpäin kohti laajempia markkinoita.

Digiosaaja ei mustavalkoinen käsite

Uratehtaan ja TreStartin lokakuussa pitämässä Ota Digiboosti – tilaisuudessa puhunut Tekesin johtava teknologia-asiantuntija Anna Alasmaa kertoi, että rahoituskampanjan puitteissa digiosaajalle ei olla pyritty tekemään turhan mustavalkoista määritelmää. Digiosaajien osaamisalueet ovat laajat ja osaamista voi olla hyvinkin monenlaista. Esimerkiksi rekrytoitavan työhistorialla ei rahoituksen saamisessa ole merkitystä. Palkattavan henkilön ei myöskään tarvitse olla työtön työnhakija tai työttömyysuhan alaisena oleva henkilö.

Tilaisuudessa Alasmaa kertoi, että media on laajalti tähän mennessä maalaillut kuva siitä, että digiboostin kautta voisi palkata pelkästään Microsoftilta tai Roviolta vapautuneita ihmisiä. Tämä käsitys on kuitenkin väärä. Kuka tahansa henkilö voidaan palkata, kunhan hän tuo palkkaavaan yritykseen selkeästi jotain uutta osaamista.

Matalan kynnyksen hakuprosessi

Toimintaansa Digiboostia hakevan yrityksen kannattaa ensin etsiä itselleen sopiva osaaja, ennen kuin ottaa yhteyttä Tekesiin rahoitushankkeen puitteissa. Rahoitusta hakiessa on pystyttävä kertomaan, millaisen ongelman ratkaisemiseen yritys on rekrytoimassa henkilöä, millaiseen tavoitteeseen palkkaamisella pyritään ja mikä on palkattavan henkilön osaaminen ja tausta.

Hakuprosessi on pyritty kuitenkin pitämään mahdollisimman helppona. Ensimmäinen askel Digiboostiin on Tekesin nettisivuilta Team Finland – tunnustautumislomakkeen täyttäminen. Anna Alasmaa kertoi, että Tekes on pyrkinyt pitämään Ota Digiboosti –rahoitushakemusten käsittelyajan mahdollisimman lyhyenä. Tyypillisesti käsittelyyn menee noin kaksi viikkoa.

Tekes maksaa yritykselle rekrytoidun henkilön palkkakustannukset ja henkilösivukustannukset palkkauksen jälkeen toteutuneita kustannuksia vastaan.

 

Terhi Viianen

-        Teksti julkaistu alun perin Tampereen Insinöörien INSU-lehdessä 10.11.2015

Kommentoi (0) Osumia: 850

Puhuttaisiinko itsensä työllistämisestä?

Työhön ja työelämään liittyy paljon sellaisia ilmaisuja, sanoja ja käsitteitä, joita työelämää tutkivat tällä hetkellä joutuvat miettimään uudelleen. Moni näistä käsitteistä on syntynyt teollisen vallankumouksen jälkimainingeissa, eli kutakuinkin silloin, kun suomalaiset siirtyivät maalta kaupunkeihin ja pientiloilta tehtaisiin. Näille ilmauksille on ominaista, että niitä on totuttu käyttämään sen enempää pohtimatta, saati kyseenalaistamatta. Niiden ajatellaan kuvaavan maailmaa luonnonlakien mukaisesti: näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan.

Puhetavat voivat kuitenkin rajoittaa kykyä huomata jo tapahtuneita ja tapahtumassa olevia muutoksia. Ilmaukset voivat myös lukita ajattelua, estää ideointia ja vähentää mahdollisuuksia ottaa aktiivisen toimijan rooli muutostilanteiden keskellä.

Yksi tällainen teollisen yhteiskunnan ajalta peräisin oleva itsestään selvien ilmaisujen kokonaisuus kuvaa ihmisen suhdetta työhön. Niin poliittisessa keskustelussa, viranomaiskielessä kuin arkisessa jutustelussakin puhutaan enempää miettimättä ”työpaikkojen tarjoamisesta”, ”työllistämisestä” ja ”työn antajista”. Nämä ilmaukset kuvaavat yrittäjät ja johtajat aktiivisina ja kasvuhakuisina ja samalla asettavat ”työtä vastaanottavan” henkilön hyvin passiiviseen rooliin, joskus jopa vastaanottamista vältteleväksi.

On pysähdyttävää tajuta, ettei tämänkaltaisia puhetapoja juurikaan esiintynyt vielä sata vuotta sitten, eli 1900-luvun alun Suomessa. Niille ei ollut tarvetta, koska ihmisen ja työn välinen suhde järjestyi pääasiassa toisin. Tätä taustaa vasten on ehkä helpompi ottaa vastaan sekin ajatus, etteivät nuo käsitteet mitä todennäköisemmin ole käyttökelpoisia tulevaisuudessa. Milloin tuo tulevaisuus sitten on? Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkoin, mutta jo nyt nuo käsitteet vaativat rinnalleen vahvasti toisenlaisia tapoja tarkastella ja kuvata sitä työelämää, jossa elämme.

Vain muutama vuosi sitten syntyi ja yleistyi käsite ”itsensätyöllistäjä”. Ei ole vuottakaan siitä, kun kollegojeni kanssa pohdimme, tulisiko sana kirjoittaa yhteen vai erikseen. Pari vuotta sitten kehitin ja otin käyttöön käsitteen ”monityösuhteisuus” kuvatakseni ilmiötä, jolle ei ollut suomenkielessä sanaa eikä oikein englanninkielistä vastinettakaan. Ehkä kuukausi sitten kuulin professori Alf Rehnin puhuvan suunnilleen samasta ilmiöstä. Hän käytti siitä sanaa ”sivuduunitalous”.

Tutkijoiden kohtaama välttämättömyys kehitellä tällaisia uusia käsitteitä kuvaamaan työn todellisuutta kertoo omaa tarinaansa siitä, että yhä harvemmin joku antaa tai tarjoaa toiselle työtä, jonka tämä sitten ottaa vastaan. Sen sijaan yhä useammin ihminen työllistää itsensä ja vain itsensä.

Kun puhun näistä asioista, minulta usein kysytään, miten ihmiset sitten selviävät, jos heille ei enää tarjotakaan valmiita työpaikkoja, jotka pitää vain ottaa vastaan. Kysyjien huoli on aito ja aiheellinen. Aivan varmasti meillä on nyt työelämässä ihmisiä tai kokonaisia sukupolvia, jotka ovat tottuneet ”ottamaan vastaan tarjottua työtä”. Mutta meillä on myös muunlaisia sukupolvia ja toisenlaisia ihmisiä. Keskuudessamme elää vielä niitä, jotka muistavat maatalousyhteiskunnan työllistymisen tai pikemminkin itsensä työllistämisen logiikan. Tämän lisäksi työelämään on astunut nuori sukupolvi, joka ei ole milloinkaan elänyt ”tarjolla olevien työpaikkojen vastaanottamisen” –todellisuudessa, saati varmojen elinikäisten työsuhteiden ajassa. Yhä useammin erittäin hyvin koulutetut ihmiset kohtaavat työpaikkojen nollatarjonnan.

Kyllä minä uskon, että ihmiset oppivat työllistämään itsensä ja elämään monityösuhteista elämää, jossa erilaiset työt limittyvät ja lomittuvat tekijän itsensä hallitsemaksi kokonaisuudeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö apua tarvittaisi siirtymävaiheeseen. Ehdottomasti tarvitaan uusia konsepteja ja tukea. Tarvitaan myös rohkeutta puhua toisin, eli uusia kulttuurisia kertomusmalleja ja puhetapoja vinkiksi siihen, miten ihminen itse voi aktiivisesti kirjoittaa omaa työelämäntarinaansa ehyeksi ja mielekkään juonelliseksi kertomukseksi. Suoraviivaisesti piirtyvien ”työurien” aika oli ja meni.

Tarvitaan myös kiireeAnuJarvensivu1sti merkittäviä järjestelmien ja instituutioiden muutoksia, sillä nykyiset on luotu siihen yhteiskuntaan, joka syntyi, kun keksittiin höyrykone ja sähkö. Sen jälkeen on vettä virrannut Tammerkoskessa jo paljon. On keksitty ICT ja internet, jotka ovat käynnistäneet laajan yhteiskunnallisen digitalisaatioprosessin ja kutistaneet maapalloa eikä tämä prosessi ole vielä lähelläkään loppuaan.

Tulevaisuuden työelämässä on todennäköisesti menneisyyttä enemmän tilaa ja mahdollisuuksia olla aktiivinen ja tehdä työstä ja työelämäntarinasta omannäköinen. Entistä paremmin voi elää todeksi omaa arvomaailmaansa ja kehitellä tärkeitä asioita yhdessä sopiviksi katsomiensa kavereiden kanssa - ja tätä toimintaa voidaan todellakin kutsua työksi. En usko, että muutaman vuosikymmenen kuluttua monikaan kaipaa sitä aikaa, jolloin yksi antoi työtä ja toinen otti sitä vastaan. Tuonkaltaiset ilmaisutkin alkavat hiljalleen kuulostaa vanhakantaisilta, jopa oudoilta. Olisiko niissä jo tällä hetkellä aistittavissa hieman väljähtynyt sivumaku?

Anu Järvensivu, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos

 

Kommentoi (1) Osumia: 1835

Piilotyöpaikat menevät parhaille tyypeille

Nykyisessä taloustilanteessa omaa alaa vastaavan työn löytäminen, erityisesti korkeasti koulutetulle henkilölle voi olla haastavaa. Tosin kysymys ei ole siitä, etteikö töitä olisi tarjolla tai osaavia henkilöitä enää tarvittaisi. Sen sijaan näitä työntekijöitä etsitään yhä useammin muualta kuin perinteisten työnhakuilmoitusten kautta. Tämä osaltaan tarkoittaa myös sitä, että koulusta valmistuneiden hakijoiden on nostettava työnhakutavat uudelle tasolle.

Hurjimpien arvioiden mukaan asiantuntijatehtävistä jopa 80-85% on piilotyöpaikkoja, joihin yritykset eivät siis hae avoimesti työntekijää. Myös Uratehtaan kautta on piilotyöpaikkoihin työllistynyt jo lähes 50% hakijoista tänä vuonna. Nämä työpaikat voidaan täyttää esimerkiksi, kun oikea henkilö osaa kysyä työtehtävää. Toisaalta useiden tehtävien osalta rekrytoija voi myös etsiä aktiivisesti työhön sopivia henkilöitä muita kanavia hyödyntämällä.

Syitä tähän ovat esimerkiksi hakuprosessiin kuluva aika, siitä johtuvat kustannukset tai se, että paikkaa ei tarvitse täyttää välttämättä juuri nyt. Toisaalta moniin tehtäviin halutaan löytää se oikeasti paras ja osaavin henkilö, johon työpaikkailmoitukset eivät ole välttämättä edes ole paras vaihtoehto etenkin, jos turhat hakemukset halutaan karsia pois.

Mistä sitten löydän piilotyöpaikkoja?

Kerro, että etsit työtä
Hyvin yksinkertainen ja jopa hieman typeränkuuloinen asia, jossa aivan kaikki eivät kuitenkaan onnistu. Avoimia paikkoja haetaan ainoastaan sähköpostilla, jotta kukaan ulkopuolinen ei varmasti saa tietää, että tämä henkilö etsii työtä. Kuten muutenkin työnhaussa, myös piilotyöpaikkoja etsivän kannattaa siis julistaa tätä ihan ääneen. Esimerkiksi LinkedIn-profiilissa kannattaa tämä asia mainita.

Myös vanhat verkostot, kuten edelliseen työnantajaan tai kollegoihin tehdyt hyvät suhteet kannattaa hyödyntää, jos sellaisia sattuu olemaan. Jos haluat mennä vielä askeleen pidemmälle, niin teet oman työnhakukampanjan ja sivuston sitä varten.

Kohdista työnhakusi
Työnantajan haluavat lojaaleja henkilöitä, jotka haluavat olla töissä juuri kyseisessä yrityksessä. Kohdistamalla työnhaun yhteen tai edes muutamaan paikkaan parannat huomattavasti työllistymismahdollisuuksiasi. Kannattaa myös muistaa, että erityisesti kasvuyrityksissä on tarve jatkuvasti uudelle henkilöstölle, mutta kalliiseen ja aikaa vievään rekrytointiprosessiin ei välttämättä ole resursseja.

Tarkkaile yrityksen toimintaa mahdollisimman paljon, etsi ongelmakohtia ja tarjoa vastauksia. Mieti myös miten juuri sinun osaamisesi istuu yrityksen tarpeisiin ja mitä hyötyä sinusta todellisuudessa on yrityksen menestyksen kannalta. Voit osallistua keskusteluihin yrityksen sosiaalisissa medioissa tai tarjota arvokasta tietoa suoraan päättäjille. Tärkeintä on, että osoitat oman motivaatiosi ja osaamisen konkreettisesti.

Ole esillä siellä, mistä osaamista etsitään
Asiantuntijan palkkaamisella luonnollisesti halutaan ratkaista jokin ongelma, joka on yrityksen tuottavuuden tai kehityksen kannalta tärkeä. Tekemällä itsestäsi informaation lähteen alalla tavoitat päättäjät ensimmäisenä. Olemalla äänessä oikeissa paikoissa, voit myös kasvattaa luottamusta.

Hieman työnkuvasta riippuen voit tehdä tutkimuksia ja kehittää osaamistasi alalla. Etsi vastauksia jatkuvasti sekä näytä, että juuri sinun osaamisesi on ratkaisu näihin ongelmiin. Jos löydät järkevää sanottavaa, niin tuo se aina esille. Tämän avulla päättäjät löytävät sinut, ja voit keskittyä varsinaisen työnhaun sijasta kehittämään omaa osaamistasi. Ratkaisevinta on alalle omistautuminen ja aktiivisuus, johon ei myöskään ole oikotietä.

Hyviä keinoja osaamisen esilletuontiin ovat esimerkiksi LinkedIn, muut sosiaaliset mediat ja oman alasi sivustot sekä mahdollisuuksien mukaan myös oma sivusto. Julkaise säännöllisesti hyödyllistä tietoa ja osallistu aktiivisesti keskusteluihin eri ryhmissä sekä anna vastauksia alaasi koskeviin kysymyksiin mahdollisimman paljon.

Verkostoidu
Ole siellä, mistä muutkin osaajat löytyvät ja tee yhteistyötä. Jakamalla mahdollisimman paljon omaa tietotaitoasi ja auttamalla muita, voit luoda suhteita, jotka muodostuvat ajan kanssa usein todella arvokkaiksi työnhakua ajatellen. Lisäksi lähes ammatista riippumatta myös oma työ muuttuu helpommaksi, kun voit hyödyntää näitä suhteita jatkossa. Useilla yrityksillä on myös talonsisäinen suositteluohjelma, jonka takia monetkaan työpaikat eivät päädy julkiseksi. Tekemällä jatkuvasti uusia suhteita, voit myös löytää henkilöitä, jotka tuovat osaamisesi esille rekrytoinnista päättävälle henkilölle.

Lue rivien välistä
Jos työtehtävään liittyy ongelman ratkaisu, niin alan ammattilainen näkee näitä ongelmakohtia ilman työpaikkamainostakin. Lue siis yritysblogia sekä päättäjien ja yrityksen yleisiä päivityksiä aktiivisesti. Näin pysyt tarkemmin perillä mitä yrityksessä oikeasti tapahtuu ja voit valjastaa myös oman osaamisesi paremmin yrityksen tarpeisiin. Näin saatat onnistua jopa luomaan uuden työtehtävän yritykseen itseäsi varten. Huomioi myös erilaiset organisaatiomuutokset, kuten vaikkapa nimitykset, fuusiot ja muut uudistukset. Nämä usein tarkoittavat uusia työpaikkoja, kun vanha henkilöstö vaihtuu.

Piilotyöpaikkojen löytämiseen on useita keinoja, mutta kuitenkin kysymys on pohjimmiltaan aktiivisuudesta omalla alalla ja siitä, että olet tehnyt päätöksen missä todella haluat olla töissä. Kun tuot esiin oman asiantuntemuksesi, tuotteistat osaamisen yrityksen tarpeisiin ja kohdistat työnhaun, saat haluamasi työn, jos muuten sovit tehtävään.

2015SamuliMakela1

Samuli Mäkelä

Kirjoittaja on yrittäjä ja digimarkkinoija, joka etsii ratkaisuja verkossa toimivien yritysten ongelmiin. Hän on myös yksi hakukoneoptimointipalveluja tarjoavan SEOSEON LTD yrityksen perustajista.

Kommentoi (1) Osumia: 2521

Kannattaako lomailu työnhaussa?

Se on täällä taas, kaikkien suomalaisten kauan ja hartaasti kaipaama kesäkausi! Suomen kesä on lyhyt, ja siksi muutamasta kesäkuukaudesta pitää ottaa kaikki irti. Työntekijät ryntäävät lomalle sankoin joukoin viimeistään juhannuksesta ja koko Suomi hiljenee ja ”menee kiinni”. Vai meneekö sittenkään?

Kuten kaikki me, jotka olemme koskaan töitä hakeneet, tiedämme, että työn hakeminen on kovaa työtä. Siinä sujahtaa helposti täysi työpäivä ja työviikko eri työnhaun kanavia käytellessä, soittoja tehdessä, työpaikkoja kartoitellessa, hakemuksia rustaillessa, video CVtä kuvatessa, LinkedInissä aktiivisena toimiessa ja erilaisiin verkostointi- ja rekrytointitapatumiin osallistuessa. Nykypäivän työnhaku on tosiaankin täyttä työtä. Näinollen voisi ajatella että kyllä siitäkin kannattaa pitää lomaa, etenkin loma-aikana. Eihän silloin kannata työnhakuun paukkuja tuhlata, kun kukaan ei ole töissä eivätkä asiat etene? Että edistän työnhakuani sitten taas loma-ajan (tässä tapauksessa kesän) jälkeen. Minun väitteeni kuitenkin on, ettei työnhausta kannata lomailla. Sillä juuri silloin kun suurin osa työnhakijoista lomailee, sinulla on hyvät mahdollisuudet edistää työnhakuasi.

Kesällä ei suinkaan koko Suomi mene kiinni. Uskallan väittää, että lähes jokaisella työpaikalla hikoilee ”sorvin ääressä” joku yksinäisen työntekijä (itsekin vietän suurimman osan heinäkuusta tiiviisti toimistolla), jonka aika käy jopa pitkäksi ja jolla olisi kerrankin kunnolla aikaa kertoilla siitä millaista työtä ao. työpaikassa tehdään, millaista osaamista siellä tarvitaan ja mahtaako heillä olla nyt tai tulevaisuudessa rekrytointitarpeita. Mm. tällaiseen taustatyötyyppiseen piilotyöpaikkojen metsästystyöhön kannattaa panostaa, sillä tieto jota soittelemalla ja kyselemällä saa, on kultaakin arvokkaampaa. Näin saat suoraan työpaikoilta sellaista tietoa, mitä muilla työnhakijoilla ei ole. Ja tuo ”sisäpiiritieto” saattaa poikia sinulle työpaikan.

Käytä siis myös loma-ajat hyväksi ja kontaktoi yrityksiä piilotyöpaikkojen kartoitusmielessä. Nykytekniikkaa hyväksi käyttäen se käy vaikka mökkilaiturilta käsin. Kesällä ihmiset ovat rennompia, eikä paina kiire päälle kuten usein sesonkiaikoina tuppaa tekemään. Rennonletkeissä ja kiireettömissä tunnelmissa juttu luistaa ja työnhaku käy siinä samalla. Ja kun sinä olet ollut ahkera koko kesän, saattaa käydä niin, että sinulla on jo työpaikka siinä vaiheessa, kun niinsanotut SITKU- työnhakijat (”haen töitä sitku kesä on ohi / lasten koulut alkaa / palaan mökiltä kaupunkiin...”) vasta alkavat lomakauden jälkeen työnhakuhommiin. Sitkuttelu ei siis kannata, tilaisuutesi on ”nytku”!

JohannaMoisander

Aurinkoista, aktiivista ja työnhaullisesti hedelmällistä kesää!

Johanna Moisander-Mattila, aluejohtaja, Spring House Oy

 

 

 

 

Kommentoi (0) Osumia: 1556

Tervetuloa blogiimme

Uratehdas -blogi käsittelee ajankohtaisia korkeakoulutettujen teknisen ja kaupallisen alan ammattilaisten työnhakuun liittyviä aiheita.

Blogia kirjoittavat uratehdaslaiset, kouluttajat, yhteistyökumppanimme sekä Uratehtaan henkilöstö.

 

Haluatko kirjoittaa Uratehtaan -blogiin? Lähetä ideasi ja tekstisi osoitteeseen maija.heino@uratehdas.fi

TE logo vaakaIL logo vaaka rgb