banneri harmaa

Blogi

Piilotyöpaikat, piilotettu mahdollisuus

Työelämän murros näkyy myös rekrytoinnissa. Jo ehkä 80 % löytää uuden tulevaisuuden ns. piilotyöpaikasta. Työpaikka ei ole julkisessa haussa, vaan osaaja löytyy muulla tavoin. Helpointa on tietysti jatkaa työnhakua vanhalla systeemillä ja hakea vain avoimia, julkisia työpaikkoja. Useimmat hakijat ovat silloin omalla mukavuusalueellaan. Toisaalta kilpailutilanne on kova ja yleensä vain yksi henkilö saa ko. työpaikan.

Piilotyöpaikoissa samanlaista kilpailutilannetta ei ole. Organisaatiossa pohditaan onko tarvetta ko. osaajalle, vastaako ko. henkilö sitä tarvetta mitä organisaatiolla on. Piilotyöpaikkojen etsiminen on ensinnäkin selvästi vaikeampaa. Toisaalta uudenlainen hakeminen on useimmilla aluksi epämukavuusalueella. Kaikkein tärkeintä, piilotyöpaikkojen etsiminen tuottaa parhaiten tuloksia, ko. henkilö löytää itselleen sopivan työtehtävän. Oman osaamisen tuotteistaminen pitää olla myös kunnossa. Organisaation on helpompi pohtia henkilön sopivuutta, kun on selkeästi kuvattu mitä henkilö voisi tulla tekemään organisaatiossa ja toisaalta on näyttöä, että henkilö hallitsee tai voisi oppia ko. tehtävät. Tällöin syntyy sopiva win- win tilanne ja henkilö työllistyy.

Karkea jaottelu vaihtoehdoista miten piilotyöpaikka löytyy:

  • Työnhakija tulee löydetyksi.   Rekrytoiva yritys tai rekrytointiyrityksen edustaja ottavat yhteyttä. Työnhakija on aktiivinen LinkedInissä ja muissa somekanavissa. Hänen tietonsa löytyy myös useiden rekry-yrityksien tietokannasta.
  • Työnhakijan aktiivinen verkosto antaa vinkkejä organisaatioista tai henkilöistä, jotka etsivät osaajia.  Verkosto toimii hyvin, jos työnhakija uskaltaa (kehtaa) kertoa avoimesti, että etsii töitä sekä hän kertoo millaiset tehtävät voisivat sopia hänelle. Omaa verkostoa kannattaa aktiivisesti kasvattaa jatkuvasti ja olla mahdollisimman monessa mukana.
  • Mahdollisten piilotyöpaikkojen aktiivinen etsiminen on hankalinta. Ei ole olemassa listaa piilotyöpaikoista, vaan jokainen joutuu etsimään niitä omatoimisesti. Piilotyöpaikkojen etsimistä voidaan jollakin tasolla verrata salapoliisin työhön. Kasvuyritykset ovat looginen ensimmäinen valinta. Yritys tekee jonkin ison investoinnin tai muuttaa strategiaa voisivat olla asioita joita kannattaa huomioida. Aktiivinen somen hyödyntäminen tiedonhakukanavana ja verkostoitumisen mahdollistajana on yksi tärkeä vaihtoehto. Kaikki tilanteet missä on mahdollista verkostoitua, kannattaa hyödyntää.

Piilotyöpaikkojenetsijän kannattaa panostaa verkostoitumiseen, löydetyksi tulemiseen ja aktiiviseen piilotyöpaikkojen etsintään. Tarvitaan aktiivista asennetta ja hieman uteliaisuutta. Somen monipuolinen hallinta, selkeästi tuotteistettu cv sekä kirkas työllistymistavoite auttavat onnistumaan.

Maija Heino

Yhteyspäällikkö Uratehdas

Uraohjaaja, coach, työnohjaaja, kouluttaja, työyhteisösovittelija

Kommentoi (0) Osumia: 410

Terveisiä kovia kokeneesta Salosta – looking for new challenges


Olen työtön työnhakija kovia kokeneesta Salosta. Työttömyysprosentit täällä sanotaan hipovan jo 18 %. Lisäksi me Salolaiset saimme juuri viime viikolla kuulla, että kaupunkiimme tulee pian 200 uutta työtöntä. Se on suuri määrä näinkin pienessä kaupungissa.

Olen ollut työttömänä vasta viikon mutta nyt jo olen oppinut yhtä sun toista työnhakumarkkinoista. Hakemuksia aloin väsätä jo ollessani yrittäjä, sillä tiesin, että yritys on kohta laitettava kiinni kannattamattomana. Yritykseni tarjosi apuja yrityksille heidän kansainvälistymisessään. Alueen yritykset eivät uskaltaneet investoida hakemalla kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.

Työnhaussa aloin huomata, että minun osaamiselleni sopivia työpaikkoja oli koko Varsinais-Suomessa hyvin rajallinen määrä. Niinpä aloin miettiä strategiaa jossa työnhakualueena onkin Tampere ja pk-seutu. Lapseni ovat jo kasvaneet molemmat kouluikään, joten heidän isänsä kanssa teimme diilin, että minä voin tarvittaessa lähteä täältä pois arkena työn perään. Olinhan kouluttanut itseäni paljon, sijoittanut rahaa koulutukseeni ja työkokemukseni kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin saralla on huikea. Lisäksi minulla on kokemusta yrittäjyydestä - olen toiminut ns. kevytyrittäjänä laskutusosuuskunnassa, omalla toiminimellä sekä pyörittänyt itsenäisesti osakeyhtiötä. Lisäksi olen käynyt lukuisia yrittäjyyskursseja matkan varrella – pitkäkestoisista myyntikoulutuksista puhumattakaan.

Esimieskokemusta minulla on noin 10 vuodelta sekä olen saanut näihin tehtävin esimieskoulutusta. Olen vaikuttanut hallituksissa ja toimialojen kattojärjestöissä. Lisäksi olen tehnyt vapaaehtoistyötä vertaistuen piirissä.

Pikkulapsiaikana kouluttauduin aikuiskoulutuskeskuksessa opiskellen jotain aivan uutta. Opiskelin websuunnittelua, verkkokauppoja ja digitaalista markkinointia, jotta voin tulevaisuuden työtehtävissä yhdistää vahvan perinteisen myynti- ja markkinointiosaamiseni nykyajan moderneilla myynnin ja markkinoinnin digitaalisilla keinoilla kansainvälisesti.

Innostuneena uudesta elämäntilanteestani aloitin minäkin sitten väsäämään hakemuksia. Vastauksia tuli bumerangina: liian vanha (olen 44 - vuotias perusterve hyvän peruskunnon omaava ihminen), liian kokenut, ”pelkäämme että haluat liian paljon palkkaa”, jne. ”Paras” vastaus tuli eräältä kuljetusalan työnantajalta jonka mielestä paikkani äitinä oli kotona. Lisäksi lähistöllä on pyörinyt pimeän töiden tarjoajia – kiitos ei.

Nyt yritän avartaa katsettani edelleen uusille vesille. Tein matkan Tanskaan ja Ruotsiin. Vierailin Ruotsin työnvälitystoimistossa sekä eräässä rekrytointineuvontakonsulttiyrityksessä, soitin rekrytointiyrityksiin ja lähetin ansioluetteloni niihin. Matkaltani sain hyvää tietoa siitä mitä työskentely näissä maissa vaatii työnhakijalta ja miten niihin haetaan töihin.

Kirjoitukseni viesti onkin se, että työnhakijoiden kannattaa miettiä itselleen työnhakustrategia ja työstää omaa tilannettaan sen mukaisesti. Aivan kuten työssäkin, voi strategiaa muokata matkan varrella. Työnhaku käy työstä, ole itsellesi armollinen, urheile ja tapaa ihmisiä, verkostoidu. Muista hyvällä omallatunnolla pitää myös vapaapäiviä työnhausta.

Aurinkoisin syysterveisin,

Pia Mielonen

Blogiartikkelin kirjoittaja Pia Mielonen on kaupallisen korkeakoulututkinnon omaava kv-liiketoiminnan kehittäjä jolla on 15 vuoden kokemus myynnin ja markkinoinnin parissa globaalisti (B-to-B asiakkaat). Perinteisen kansainvälisen myyntityön kuvioihin on tullut mukaan vahvasti verkkokaupat ja digitaalinen markkinointi. Jokin aika sitten Pia suoritti opiskelujensa päätteeksi verkkoviestinnän ammattitutkinnon ja hyödyntää uusia taitojaan perinteisten myyntitaitojensa ohella. Parhaillaan hän etsii kokoaikatyötä myynnin ja markkinoinnin parista joko kansainvälisesti toimivassa tai kansainvälisille markkinoille suuntaavassa yrityksessä. Yhteydentotot: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kommentoi (0) Osumia: 482

"Kukaan ei ota ketään töihin nostamaan palkkaa”

pexels-photo-95425.jpeg

 

Kävin Tampereen Alihankintamessuilla ja käytin tilanteen hyväksi kyselemällä työnantajien näkemyksiä tulevaisuuden työnhausta. Tein samasta aiheesta haastatteluja jo aiemmin Walk for jobs -tapahtumassa ja kirjoitin niistä omassa Linkedin-blogissani eikä tässä kirjoituksessa ole sinänsä mitään uutta ja mullistavaa. Vierailu Alihankintamessuilla osoitti kuitenkin sen, että aiemmin kartoittamani näkemykset eivät olleet ainutlaatuisia, vaan ne allekirjoitettiin laajemminkin.

 

Jututin useaa yritystä, joista osa oli suoraan työllistäviä ja osa työtä välittäviä. Statuksesta riippumatta viesti oli yhtenäistä. Koska työelämä ei ole samanlaista kuin 50 vuotta sitten, ei työnhaussakaan tulisi turvautua yksinomaan kymmeniä vuosia vanhoihin keinoihin.

 

Fakta on, että avoimia työpaikkoja ei riitä kaikille työtä hakeville. Sen sijaan tekemätöntä työtä on paljon, etenkin pienemmissä yrityksissä. Avainasemaan nousee tästä syystä työnhakijoiden oma aloitteellisuus ja aktiivisuus.

 

Eräs haastattelemani yritys kommentoi osuvasti, ettei aktiivinen työpaikkailmoitusten selaaminen ole aktiivisuutta. Kun työpaikka tulee julkiseen hakuun, on siihen hakeminen kilpailua kaikkia muita hakijoita vastaan. Joukosta on vaikea erottua jo pelkän hakijoiden määrän vuoksi. Toki avointa paikkaa kannattaa kuitenkin hakea, jos se on aidosti kiinnostava. Tällöin pitää tehdä kaikkensa, jotta erottuisi joukosta ja tulisi huomatuksi.

 

Toinen hyvä kommentti oli otsikoksi asti päätynyt “kukaan ei ota ketään töihin nostamaan palkkaa”. Tuo tosiasia tuntuu monesti unohtuvan työnhaussa. Yrityksellä ei ole velvollisuutta työllistää ketään, vaan yrityksellä on tarve saada työpanosta. Yritystä ei kiinnosta palkata henkilöä, joka ei tuota työllään yritykselle lisäarvoa. Sen sijaan osaava ja lisäarvoa tuottava tekijä halutaan rekrytoida ja sellaisesta pidetään kiinni.

 

Nykyinen – eli kymmenien vuosien takainen – avoimien työpaikkojen haun malli perustuu siihen, että työnhakijat yrittävät parhaansa mukaan sopia työnantajien määrittelemiin lokeroihin. Hakijat joutuvat olosuhteiden pakosta hakemaan useita eri paikkoja samaan aikaan, vaikka osaan ei edes ole aitoa kiinnostusta tulla valituksi. Liikkeellä olevien työhakemusten määrä on valtava, mikä ylikuumentaa rekrymarkkinoita. Kaikkia hakemuksia ei ehditä käsitellä eikä kaikille hakijoille välttämättä ehditä edes vastata, minkä vuoksi hakijat joutuvat hakemaan yhä useampia paikkoja, jotta edes johonkin kutsuttaisiin haastatteluun. Sen myötä hakemuksia on liikkeellä taas enemmän ja joukosta on entistä vaikeampi erottua. Kuulostaako tämä käytäntö tehokkaalta?

 

Sen sijaan edistyksellinen työnhakija ei jää odottelemaan avoimia paikkoja ja niiden synnyttämää kilpailua. Edistyksellinen työnhakija muotoilee oman osaamisensa ja kiinnostuksensa selkeästi viestittäväksi kokonaisuudeksi ja lähestyy itse aloitteellisesti itseään kiinnostavia yrityksiä. Hakija ei yritä sopeutua valmiiksi määriteltyihin lokeroihin, vaan muotoilee itsestään ja osaamisestaan itsensä näköisen kokonaisuuden, jota tarjoaa omasta aloitteestaan työnantajille. Kun tarjoaa osaamistaan aloitteellisesti, ei joudu kilpailemaan huomiosta kymmenien muiden hakijoiden kesken, vaan saa koko valokeilan itselleen.

 

Kuulostaa varmaan jossain määrin myynniltä? Sitä se pohjimmiltaan onkin. Yritykset ostavat (palkkaa maksamalla) työntekijän tuoman lisäarvon ja työpanoksen omaan käyttöönsä. Yritykset eivät osta itselleen työntekijää, joka ei tuo lisäarvoa.

 

Edistyksellisessä työnhaussa kontaktit ja verkostot ovat tärkeitä, ja tutustumiseen sopivat mainiosti erilaiset matalan kynnyksen yritystapahtumat. Tällaisia tarjoavat Tampereella esimerkiksi Uratehdas ja TreStart. Viimeistään nyt kannattaa lähteä mukaan aktivoitumaan!

 

Antti Pitkänen

 

Työmarkkinoita tutkaileva freelancer, tradenomi ja tietojenkäsittelyn opiskelija.

 

Kommentoi (0) Osumia: 658

Walk for Jobs – erilainen rekrytapahtuma

Uratehdas järjesti Walk for Jobs – tapahtuman syyskuun 16. Pyynikin urheilukentällä. Tilaisuus yhdisti satoja työnhakijoita ja useita kymmeniä työnantajia ja rekrytointiyrityksiä.

Tapahtuman idea on hauska ja toimiva: työnhakijat pääsivät testaamaan osaamisen tiivistäviä hissipuheitaan työnantajiin, ja työnantajan edustajat saivat esittää kävelykutsun mielenkiintoisimmille osaajille. Kävely urheilukentän ympäri oli työnhakijoille noin 400 metrin pituinen minihaastattelu.

Työnantajat kisasivat myös keskenään One Step Ahead -palkinnosta, eli kierrettyjen haastattelukierrosten määrästä. Yritykset lähtivät innokkaasti kisaan mukaan!

Arja Raukola Oy oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Neljän henkilön tehoryhmä käveli yhteensä 45,8 kilometriä. Toisin sanoen, ryhmä piti yli sata minihaastattelua! Valtti Henkilöstöratkaisut Ky tuli toiseksi 28,6 kilometrin kävelyllä. Ecam Consulting Oy on voittanut kaksi aikaisempaa kilpailua, tällä kertaa he tulivat kolmanneksi 24 kilometrin tuloksella. Kolme eniten kävellyttä yritystä kävelivät yhteensä 98,4 kilometriä, tekivät noin 250 minihaastattelua. Yrityksiä oli paikalla 27 sekä kaksi yhteistyökumppania. Haastatteluja oli yhteensä useita satoja. Työnhakijoita oli noin 300.

Tunnelma oli rento, sää oli erityisen hyvä kävelyyn. Tapahtuma on saanut eri tahoilta niin hyvää palautetta, että se toteutetaan varmasti uudelleen ensi vuonna! Kiitos kaikille mukana olleille! Ensi vuonna taas nähdään! Seuraa myös muita Uratehtaan tulevia tapahtumia (www.uratehdas.fi).

Maija Heino

Yhteyspäällikkö Uratehdas

Uraohjaaja, coach, työnohjaaja, kouluttaja, työyhteisösovittelija

 

Kommentoi (0) Osumia: 434

Havaintoja työnhausta

Työnhaku on oikeasti henkisesti kuormittavaa, erityisesti henkilöille, jotka ovat pitkään olleet työelämässä. Kiireinen työ on täyttänyt päivät, toisaalta työntekijänä hän on kokenut olevansa tarpeellinen työyhteisölle sekä yhteiskunnalle veronmaksajan näkökulmasta. Työssä oleminen on mahdollistanut myös kohtuullisen toimeentulon itselle ja perheelle. Me, jotka teemme töitä työttömien kanssa näemme kaiken sen skaalan mihin kaikkiin osa-alueisiin työttömyys vaikuttaa. Mediassa näkyvä mielikuva laiskoista tai nirsoista työnhakijoista ei näy ainakaan Uratehtaalla.

Kun työttömyys pitkittyy, se näkyy myös itsetunnon laskuna. Tulee tunne, ettei osaa enää mitään. Useille nousee rima hakea töitä, koska ei kestä enää yhtään ei -vastausta tai pettymystä. Kun hakee töitä, pitää uskoa olevansa hyvä ko. tehtävässä ja motivoida itsensä innostumaan. Kun on valmistautunut työpaikanhakuun kunnolla, pettymys on kova, jos unelma uudesta työtehtävästä ei toteudukaan. Työnhaku on henkisesti vuoristoradalla ajamista, kun radalla ”ajelee” muutaman vuoden yhteensä satoja kertoja, ei ole ihme, että työnhaussa henkisten voimavarojen ylläpitäminen on vaikeinta.  

Henkisten voimavarojen tukemista ei puhuta mediassa kovinkaan paljoa, vaan keskitytään enemmän tekniikkaan tai dokumentteihin. Henkiset voimavarat ja usko omaa osaamiseen ovat usein ratkaisevin tekijä asiantuntija/johtotasontyötehtävien rekrytilanteissa. Uratehtaan toiminnassa tuki toisilta työnhakijoita on erityisen tärkeää. Vertaistoiminta saa hyviä tuloksia aikaan varmaankin juuri tästä syystä. Yksilöohjaus ja coutsaus tukevat myös näitä osa-alueita.

Jos sinulla on läheinen, ystävä työttömänä, voit toimia tukijana, kuuntelijana ja kannustajana. Ehkä voit myös pohtia mitä voisit tehdä auttaaksesi häntä voimaantumaan. Kesä on hyvä aika meille kaikille rakentaa voimavaroja syksyä varten.

Maija Heino

Yhteyspäällikkö Uratehdas

Uraohjaaja, coach, työnohjaaja, kouluttaja

Kommentoi (0) Osumia: 698
Työllistymistarina
Artikkeleita:
2
Projektilainen kertoo
Artikkeleita:
20
Viikkokirje
Artikkeleita:
5
Talentti esittelyssä
Artikkeleita:
4
Vieraileva kirjoittaja
Artikkeleita:
17
Walk for Jobs
Artikkeleita:
5

Tervetuloa blogiimme

Uratehdas -blogi käsittelee ajankohtaisia korkeakoulutettujen teknisen ja kaupallisen alan ammattilaisten työnhakuun liittyviä aiheita.

Blogia kirjoittavat uratehdaslaiset, kouluttajat, yhteistyökumppanimme sekä Uratehtaan henkilöstö.

 

Haluatko kirjoittaa Uratehtaan -blogiin? Lähetä ideasi ja tekstisi osoitteeseen maija.heino@uratehdas.fi

TE logo vaakaIL logo vaaka rgb